Itäkeskuksen ja Myllypuron kirjastot saivat uuden johtajan viime huhtikuussa, kun tehtävässä aloitti 34-vuotias Maria Bang. Hän uskoo, että kirjoille riittää lukijoita nyt ja tulevaisuudessa.

Siellä on hiljaista ja siellä voi törmätä vaikka presidenttiin. Jos Maria Bangilta kysytään, kirjasto rikkoo kuplia, vähentää ulkopuolisuuden tunnetta ja tarjoaa ei-kaupallista tilaa. Sen lisäksi hyllyillä lepää loputon määrä tietoa, joka on kenen tahansa saatavilla – ilmaiseksi.

Keväällä 2019 Itäkeskuksen ja Myllypuron kirjastonjohtajana aloittanut Bang korostaa uuden työnsä merkityksellisyyttä. Itä-Helsinki on sosioekonomisesti haastava alue, jossa kirjaston rooli on valtava.


Mainos:


Maahanmuuttajataustaiselle asiakkaalle kirjastokortti voi olla ensimmäinen askel siihen, että on täysivertainen yhteiskunnan jäsen.

Tulostus- ja skannauspisteillä kuka tahansa voi hoitaa asioitaan ilman, että omistaa tietokonetta tai puhuu suomea. Kirjastosta löytyy auttavia käsiä. Digiopastuksen ja kätevän sijaintinsa lisäksi Itä-Helsingin suurin ja monipuolisin kirjasto tarjoaa asiakkailleen myös musiikkikokoelman, jollaista ei esimerkiksi Oodista löydy.

Keskustasta pääsee metrolla Turunlinnantielle noin 15 minuutissa. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Helsingin toiseksi vilkkain kirjasto

Muun muassa Töölön ja Haagan kirjastoissa aiemmin työskennellyt Bang muistuttaa, että erot Helsingin kirjastojen välillä ovat arkkitehtuurisesti suuret. Siinä missä Myllypuron kirjasto sijaitsee keskellä ostoskeskusta, Itäkeskuksen kirjasto on samassa rakennuksessa kulttuurikeskus Stoan kanssa.

Vuodesta 1984 Turunlinnantiellä seissyt tiilirakennus kätkee uumeniinsa suunnilleen 120 000 teosta, joista noin 20 000 on cd-levyjä. Helsingissä ainostaan Pasilan kirjasto päihittää kokoelman varastonsa ansiosta. Yli 400 000 ihmisen vuosittainen kävijämäärä tekee Itäkeskuksen kirjastosta Helsingin toiseksi vilkkaimman kirjaston. Saman katon alta löytyvät kulttuurikeskuksen lisäksi muun muassa työväenopiston tilat, nuorten toimintalo Kipinä sekä paljon kehuja kerännyt Café Stoa.

Aulatila yhdistää kaikkien talon toimijoiden asiakkaat. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Bang ei ole ainoa uusi talossa, sillä myös Kulttuurikeskus Stoa sai uuden johtajan, Ulla Bergströmin, syksyllä 2018. Tarkoitus on, että talon toimintaa kehitetään yhdessä. Bang uskoo, että tulevaisuuteen kallellaan olevassa ympäristössä on paljon mahdollisuuksia uuteen.


Mainos:


Esimerkiksi Stoan aulatilan asiakaskokemusta pohditaan kollektiivisesti, sillä aulan läpi kulkee kaikkien toimijoiden asiakkaita. Hiljaista tilaa kaipaavat löytävät etsimänsä kirjaston alakerrasta, jossa sijaitsee myös hiljainen lukusali. Vaikka muualla kirjastossa rauhallinen keskustelu on sallittu, niin kysyntää on myös kokonaan hiljaisille tiloille.

Lastenosaston puiset eläimet toimivat eräänlaisina maamerkkeinä. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Lukeminen kehittää

Kauas on tultu niistä päivistä, jolloin Bang kiersi Turun kirjaston hyllyvälejä ja poimi käsiinsä vain hevoskirjoja. Ne luettiin kannesta kanteen useaan eri otteeseen. 1980-luvun lapselle kirjat tarjosivat tietoa, jota ei löytänyt muualta. Toisin on nykyään, kun informaatiota on saatavilla kaikkialla. Jopa liikaa.

Vaikka lukeminen on halpa harrastus, joka parantaa keskittymis-, päättely- ja empatiakykyä, rauhoittaa ja kehittää omaa ajattelua, sen määrä on vähentynyt ihmisten arjessa. Älypuhelimet varastavat aikaamme kuin varkain, ja keskittymiskykymme on vajonnut kultakalan tasolle. Googlettelun sijaan Bang vinkkaa tarttumaan kirjaan, kuten kirjastonjohtajan kuuluukin.

Lukemisesta ei pidä tehdä urheilusuoritusta, josta ottaa paineita. Sitä ei voi pakottaa. Voi vaikka miettiä, mikä aihe on omassa elämässä ajankohtainen ja etsiä kirjallisuutta sen mukaan.

Bangin ratsastusharrastus on hiipunut Helsinkiin muuton myötä. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Meditaatio auttaa keskittymään

Viime aikoina paljon puhuttanut poikien lukemattomuus on Bangin mukaan asia, jonka ratkaisemiseksi ei ole jaossa pikavoittoja. Tilannetta aiotaan parantaa niin rap-työpajojen kuin lukevien esikuvien avulla, mutta haasteita riittää ratkottavaksi.

Omaa keskittymiskykyään Bang kehittää mediaation avulla. Siihen hän käyttää apuna kännykkään ladattavaa sovellusta, josta voi valita, haluaako rauhoittua kolmeksi minuutiksi tai pidemmäksi aikaa. Hetken rauhoittuminen hidastaa aivojen jatkuvaa virtaa. Samankaltaista apua tarjoaa myös ilma-akrobatia, jota Bang on harrastanut parin vuoden ajan.

Kaikki murheet unohtuvat, kun on jalat irti maasta ja roikkuu katosta pää alaspäin.

Stressin ja kiireen keskellä kirjat voi vaihtaa novelleihin. Kesälomalta palannut kirjastonjohtaja kertoo viimeksi lukeneensa Mark Mansonin Kuinka olla välittämättä paskaakaan -kirjan. Kaikki lukeminen on arvokasta.

Uudistettu Stoan aukio avattiin toukokuussa. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Tapahtumien tulevaisuus

Vaikka kirjastoala on muuttunut paperikääröistä kaikkien kirjastojen kelluvaksi kokoelmaksi, tietyt asiat ovat säilyneet. Hiljaisuuden ohella ihmiset kaipaavat painettuja asioita, joita voi koskettaa ja rapistella. Suomen kirjastoseuran hallituksen jäsenenä toimiva Bang uskoo, että fyysisille kirjoille riittää lukijoita myös vuosien päästä. Äänikirjat ja e-aineisto ovat pelkkää plussaa, mutta ne eivät korvaa kaikkea.

Helsingin kirjastojen kävijämäärissä on nyt nousua. Mielestäni on nähtävissä signaaleja, että on ehkä tulossa lukemisen uusi renessanssi. Presidentin puoliso otti juuri kantaa lukemisen puolesta, ja osana Lukuliike-kampanjaa tuleva syysloma on julistettu Lukulomaksi. Sitä promotaan voimakkaasti, ja niin kuuluukin.

Eri tutkimustuloksiin vetoava Bang muistuttaa, että nimenomaan pitkän ja lineaarisen tekstin lukeminen on tärkeää. Se kehittää esimerkiksi monimutkaisten syy-seuraus–yhteyksien ymmärtämistä. Jos lukee ainoastaan lyhyitä tekstejä, sanavarasto tai ajattelu ei kehity samalla tavoin kuin niillä, jotka lukevat pitkiä romaaneja. Tarttuipa mihin tahansa teokseen, kirja pakottaa meidät keskittymään.

Siinä joutuu prosessoimaan asioita eri tavalla kuin vaikka videota katsoessa. Video pyörii, vaikka et keskittyisi. Kirja sen sijaan ei etene, jos et ole siinä läsnä.

Bang on huomannut, että Helsinki laajenee itään ja alue nousee mediassa usein huomion keskipisteeksi. (Kuva: Jenna Lehtonen)

Asiakkaita osallistetaan

Mitä läsnäoloon tulee, kirjastot ovat mukautuneet muuttuneeseen maailmaan. Nuoret tavoitetaan sosiaalisen median kautta. Enää sitä ei tehdä muun työn ohella, vaan markkinointiin ja viestintään panostetaan siinä missä asiantuntijapalveluihin.

Bang pitää itsestäänselvänä, että kirjastot eivät voi jäädä staattisena paikoilleen. Ihmisiä tavoitellaan myös uusin keinoin. Itäkeskuksen kirjastossa se tarkoittaa sitä, että asiakkaita osallistetaan yhä enemmän kirjaston toimintaan.

Kirjasto esimerkiksi tarjoaa tiloja ja tiedotusapua asiakkaiden järjestämiin tapahtumiin. Kirjastolaissa yhdeksi yleisen kirjaston tehtäväksi on määritelty myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen, ja hyvä esimerkki tästä oli sisäministeri Maria Ohisalon vierailu Itäkeskuksen kirjastoon kesäkuussa.

Paikalla oli melkein 100 ihmistä. Yksi kysyi potkulaudoista, toinen Veikkauksen toiminnasta. Siinä toteutettiin kirjastolakia ihan kirjaimellisesti, Bang hymyilee.


Kotimaisista kirjailijoista Bangin suosikkeja ovat Katja Kettu ja Johanna Sinisalo.
(Kuva: Jenna Lehtonen)

Syksyn kirjavinkit Itäkeskuksen kirjaston henkilökunnalta:

Lucia Berlin: Ilta paratiisissa

Tommi Kinnunen: Pintti

Rooney Sally: Keskusteluja ystävien kesken

Tamminen & Kerttula: Kun kohtaat avaruusolennon - Viisi tärkeäää ohjetta (lasten kuvakirja)

Acavedo, Elizabeth: Runoilija X (nuortenromaani)

Saari, Kirsikka: Hölmö nuori sydän (nuortenromaani)

Etäkäyttöiset e-lehtipalvelut: Flipster, PressReader ja eMagz